Jaa Romaniaan jouduttiin. Aika eksoottinen paikka vaikka Euroopassa sijaitseekin. Omissa ajatuksissani se ei kuitenkaan ensimmäinen matkakohde olisi vapaa-ajalla. Hienous tällaisessa joukkueen mukana reissaamisessa tuleekin siinä, että ei ikinä tiedä minne tie vie. Jännitti aluksi. Romania. Ensimmäisenä tuli mieleen poliittiset asiat. Ainiin. Urheilu ja politiikka ei kuulu yhteen. Ei siis mennä pussauskoppiin. Ok.
Seuraava asia mikä tulee mieleen ovat kulkuyhteydet. Lentokenttiä suuressa maassa on useampia. Aikataulut sattuivat olemaan melko huonoja, kun joukkueen johto matkavaihtoehtoja kartoittivat. Kinkkinen yhtälö on siinä, kun amatöörijoukkue elää kuilun partaalla jos sattuu menestymään Euroopan kentillä. Lennot Suomesta parillekymmenelle hengelle ovat todella iso menoerä. Tukea ei heru oikein mistään. Vasta perillä ollaan Uefan alaisuudessa ja voi nauttia ”eduista”.
(Voi olla yksi syy miksi keski-E eurooppalaiset joukkueet ja maat ovat niin paljon edellä Suomi-futsalissa: lyhyet etäisyydet. On helppo lähteä ulkomaille 200km säteellä pelaamaan huippujengejä vastaan ja saada vaikutteita ja kovia pelejä.)
Lyhyt faktaosuus Romaniasta
- Kieli Romania (Unkari ja Saksa)
- Valuutta: Romanian leu (RON), kurssi 1 €=noin 3,6 RON
- Väkiluku: 21 700 000
- Elinkeinot: maatalous 13%, palvelut 53% ja teollisuus 34 %
- Aikavyöhyke: sama kuin Suomi
- Sähköpistoke: sama kuin Suomi
- Kulttuuri: ystävällinen, mutta Englanti on vähän huonoissa kantimissa osittain.
Matka Romaniaan alkoi maanantaina Tampereelta Helsinki-vantaan kotoisaan ulkomaanterminaaliin. Pakolliset hankinnat turvatarkastuksen jälkeen ovat pari lehteä ja pari pulloa kotimaista vettä. On ihanaa lähteä matkalle aamulla kello 5.30. Eipä haitannut siinä vaiheessa sillä yleensä töihinkin herää samoihin aikoihin. Nyt oli silti helpompi herätä sillä edessä oli seikkailu. Matkalaukku painoi tasan 22,7kg (Finnair sallii 23kg ruumalaukun). Kaikki tärkeä, kuten 50 metriä nettipiuhaa on mukana. Check. Ei sen niin väliä ole kuvaajalle, jos kalsarit jäävät kotiin. Yksinäistä elämää on yöllä editoida ja kirjoitella blogia.
Romanissa paljastui heti kättelyssä valuutanvaihtopisteessä kuinka ihmistä koijataan Suomessa. Paskalla kurssilla lentokentällä vaihdettu EURO olisi ostettu Romanian lentokentällä huomattavasti paremmalla kurssilla. Vaihtokurssit: Forex Suomi 3.9, Helsinki Vantaa 3.5 ja Romania Bukarest 4.1. Arvaa mistä minä hain rahani. Sieltä mistä sai vähiten rahaa. Junnu vei voiton tässä asiassa. 
Lentokoneessa matka taittui rattoisasti. Oli tilaa ja happea. Useampia tyhjiä paikkoja llöytyi koneesta, joten kevyemmin siivin liidettiin nopeammin. Bussin ja lentokoneen kanssa oli nyt jo yhteensä matkaa taitettu 5 tuntia. Oltiin vasta Bukarestissa. Jokaiselle oltiin toitotettu hygienian tärkeydestä Romaniassa ja olipa minullakin käsidesi taskussa ja kartoin koskemasta oikeastaan mihinkään ylimääräiseen käsin. Nenääni saatoin kaivaa.
Koska matkanteko on pitkästyttävää ja raskasta, se kannataa käyttää hyväkseen. TimeShifting (reg. trademark of Ilves FS) on käsitteenä jo legendaarinen. Jakke hoitaa tämän homman erinomaisesti. Jotain tekoa saattaa olla sillä, että yövuorosta suoraan matkaanlähtö voi olla raskas.
Romanian rakennuskulttuuri on melko rapistunut. Hylättyjä taloja, kirjavaa rakennuslaatua ja paljon keskeneräisiä rakennus”projekteja”. Silmiinpistävää oli useamman kirkon remontin keskeneräisyys ja ränsistyneisyys. Infrasturuktuuri on muutenkin melko jälkeenjäänyttä. EU on tuonut mukanaan rahaa, jolla parantaa erityisesti kulkuyhteyksiä. Rautateitä ja teitä on ainakin kehitetty. Hyvä niin. Reissun paras heitto kuului seuraavasti: ”Miksi kirkot on niin keskeneräisiä? No niiltä on loppunut usko kesken.” Heh, heh.
13 tunnin matkaamisen jälkeen saavuimme Hotel Presidentiin Târgu Muresissa. Huoneet ovat sanoisinko muhkeat ja presidentilliset. Olen asunut pienemmässä yksiössäkin Suomessa, joten kyllä täällä kelpaa.
Seuraavassa Romanian blogin osassa juttua peleistä ja urheilukulttuurista Romaniassa.